Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 

 

 

Venevaja

 

Jäät sulaa!

 

Kaikenlainen touhu ja toiminta kaipasi ympärilleen seiniä ja kattoa; tarvittiin operatiivinen keskus, työmaan, kalastuksen ja puutarhailun tueksi. Tehdään siis venevaja ja jos vähän luiskaa laittaisi, niin sinne voisi ajaa auton sisään sitten, kun koittaa pohjapeltien tervausaika. Ja jos sinne laittaisi vielä kiskotkin sisälle ja virittelisi sen vannesahan tulille, niin olisihan mukava taas katsoa, kun terä liikkuu ja tukki muuttuu suikaleiksi. Ja toiseen päähän lämpöeristetty koppi, jossa voisi kuunnella kaminan rapsetta, paistaa einettä muurikalla ja urvahtaa styroksin päälle hetkeksi työn lomassa.

Oli sopivasti aikaa - isot kuuset vielä kaatamatta. Piti odotella oikeaa kaatoaikaa - tammikuuta. Kun rakennusmateriaalina on lankku ja lauta ja työkaluina paineilmavasara ja kaappari, on vajan teko vaivatonta. Siitä ei heru montaakaan riviä.

 

Neljä kiveä, neljä kuusta... 

 

Kiilalautalattia - niin kuin tekivät isätkin ennen.

 

Syysaamu kirpeä koittaa....  

 

...ja seinät ja katto vielä siihen.

 

Toiminnan keskus. (alaparrussa on linjataulu)

 

Venevaja edustaa paljolti sitä, mikä toi meitä näihin maisemiin. Siellä olisi järvikin ja venekin ja verkotkin, mutta vaja on suuren kuusen takana. Ja ne hetket ovat kaukana ja pitkässä kuusessa, kun aikaa on lopulta ammentaa kaloja kuiville.

 

Muikkuverkot

 

Syksyn viileydessä muikut mulahtelevat ja kuhat kulkevat.

 

Jalo eväs

 

Vaikka ajan kuluessa kuljetaan uusiin maisemiin, jotkut perussävelet säilyvät.

 

Syvänteen laitoja kiertävät lahnat

 

On muiden mielehen luonto tyyni...

 

Kamina rapsahtelee, ruoka sulaa - hetken ovat hanskat heilumatta, kunnes...

 

 

... kutsuu taas työ ja toimi.

 

 

Salaman suomaa saagaa

 

Kun rapala jää pohjaan niin harmittaa, mutta:

Kun salama tuhoaa koko kalastusarsenaalin, niin ei harmita; tuhon värähtelytaajuus kulkee eri levelillä, mille oma mittaristo on viritetty. Aalto kuohuu yli. Viisari ei värähdä. Jää vain rauniot, nokea, rautaa ja suu auki.

 

Vaikuttava tapahtuma. Kuin mannerlaatta liikahtaisi - ja siinä rytäkässä sen saumoista pölähtää savua. Savusta muodostui tällä erää tällaisia sanoja:

 

 

Lankes liekki

 

Mustalammas murahteli,

liekkisilmä liikahteli,

Savon rantoja samosi.

 

Ryöttä vettä ryöpytteli,

havupuita huojutteli,

Jouto - juotavaa janosi.

 

Oravalla orpo mieli,

korvatupsut tuhahteli.

Kiiri - karvansa kokosi,

lauteen alle lasetteli!

 

Lankes liekki - Lemmon lahja,

heitti hehkua halsteriin.

Korventeli korvenpuita,

tuherteli Tapsan luita,

kaatoi koksia kansteriin.

 

Venelaudat veltostuivat,

rautamuistot rahistuivat.

Silti yhä kuikat uivat,

avorannoilla asuvat.

 

 

Heitti hehkua halsteriin.

 

Eikä vajaa enää ole.

©2017 Venevaja | Hirsi-Holma - suntuubi.com